maanantai 20. joulukuuta 2010

Opiskelu MMU:ssa

Pakko myöntää, ettei opiskelu Manhester Metropolitan Universityssä vastaa suomalaista korkeakoulutasoa. Tai ei siltä osin kun minä näin sen toteutuvan opettajankoulutuksessa. MMU:ssa kestää 4 vuotta opiskella opettajaksi ja tämän jälkeen tittelinä on kasvatustieteen kandidaatti.

Didsburyn kampus sijaitsee viihtyisässä ja kauniissa ympäristössä. Yliopistorakennukset ovat täällä jo hieman vanhoja. Koko kasvatustieteen laitos muuttaa muutaman vuoden sisällä uusiin tiloihin lähemmäs keskustaa ja toisia yliopistokampuksia. Oikeastaan Didsburyn kampus muistuttaa minusta ulkoisesti Rauman OKL:n tiluksia Sempunmäellä, etenkin kun vertailukohteena täällä on All Saintsin uudet ja upeat kampukset, jotka muistattavat Turun Educariumina. Vaihtareille tarjotut kurssit vaihtelevat lukukaudesta riippuen. Me opiskelemme viisi kurssia, joista tulee yhteensä 20 opintopistettä. Suoritettavissa kursseissa ei ole valinnanvaraa, muuta kuin valinnaisen aineen saa valita noin kymmenen kurssin valikoimasta.

Koulua on neljänä päivänä viikossa, ja perjantait ovat vaihtareille vapaapäiviä. Minulla kurssimuutosten ja school placement -päivän vuoksi koulupäiviä on vielä vähemmän ja opintopisteitä tulee 15. Opetus alkaa aamulla klo 9.30 ja päättyy iltapäivisin noin klo 16.30. Päivässä opiskellaan kahta ainetta / kurssia. Keskellä päivää pidetään ruokatunti. Aamu- ja iltapäiväsessiot kestävät kolme tuntia, mutta niiden aikana pidetään pieni tauko.
 
Kursseilla saa jatkuvasti kuulla hehkutusta Suomen korkeatasoisesta koulutuksesta ja hyvistä oppimistuloksista. Itse en ole koskaan ennen ajatellut, miksi Suomi menestyy kansainvälisissä vertailuissa. Kun olen vaihtarikavereideni kanssa jakanut kokemuksia koulutuksesta eri maissa, sekä kokenut käytännön koulutusta Englannissa, voin sanoa, että kyllä Suomessa on monet asiat varsin hienosti. Pitkä koulutus tarjoaa meille paljon teoria- sekä käytännön tietoa, ja näin ollen tasokasta korkean tason osaamista.

Eräällä kurssilla BBC:n uutispätkä sai mielenkiintoisia reaktioita noin kolmessa kymmenessä vaihtarissa ja kymmenessä paikallisessa opiskelijassa. Ihmetystä herätti muun muassa hiihtäminen, koulumatkojen turvallinen yksinkäveleminen sekä se, että oppilaat riisuvat ulkokenkänsä pois koulun sisätiloissa ja kutsuvat opettajaa etunimellä.

Parasta opinnoissani olivat draama (vapaavalintainen kurssi) ja school placement. Draama sen vuoksi, koska sitä ei meiltä suomalaisesta opettajankoulutuksesta juurikaan löydy. Tosin tilanne muuttunee, mikäli opetussuunnitelmatyöryhmän esitys draaman lisäämiseksi itsenäiseksi oppiaineeksi toteutuu. Pienikin draamakoulutus antaa opettajalle uusia näkökulmia ja materiaalia toteuttaa työtään. Itse olen opiskellut draamaa 25 opintopisteen verran avoimessa yliopistossa, joten MMU:n draamakurssi ladannut pajatsooni järisyttävän uusia kokemuksia. Tosin nautin draaman opiskelusta ja koin sen mielekkäänä käytännönläheisyyden, hyvien harjoitteiden ja mahtavan opettajan ansiosta. Vaikka minulle monet tekniikat olivat entuudestaan tuttuja, ne olivat vähintään sovellutuksia teoriatiedostani, ja sitä kautta uusia kokemuksia minulle. Draamaa, draamaa, se kyllä kannattaa!

School placement on oman kirjoituksen arvoinen juttu.

London


 
 
 
 
 

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Reissuja, reissuja

Matkani vei marraskuun viimeisenä viikonloppuna Englannin toiseksi suurimpaan kaupunkiin Birminghamiin viettämään pitkää ja laadukasta viikonloppua pikkuserkkuni luokse. Hänkin viettää syksyn Englannissa Erasmus-opiskelijana ja on vaihdossa kilpailevasta opettajankoulutuslaitoksesta. Viikonlopun suunnitelmiin kuului Birminghamiin tutustuminen (niin kaupunkiin kuin sen opiskelijaelämäänkin) sekä Walesin matka.
 
Pikkuserkun luotsaaman kaupunkikierroksen saldoon kuuluivat Bullringin ostoskeskus (jeeeee!), kanaalit, joulumarkkinat, kaupungintalo sekä muita kauniita ja ihailemisen arvoisia rakennuksia.
Wales-suunnitelmamme sai yllättävän käänteen, sillä nämä suomalaistytöt eivät olleet osanneet varautua erääseen seikkaan. Birminghamiin satoi ensilumi 27.11. ja säätiedotus tiesi kertoa samoja uutisia Pohjois-Walesista sekä varoituksia jäätyneistä teistä. Nämä tytöt eivät uskaltaneet lähteä vuokra-autolla luistelemaan ja testaamaan ajotaitojaan ”vääräkätisessä” liikenteessä. Englannissa ei ole tietoakaan talvirenkaista tai talven kunnossapidon tiekalustosta. No thanks. Otimme käyttöön Plan B:n ja lähdimme mukavalle päiväretkelle Warwickiin, 25 000 asukkaan pikkukaupunkiin. Birminghamista sinne sujahtaa nopeasti junalla. 900-luvulla perustettu pikkukaupunki on viehättävä historiallinen kokemus ja sen tärkein nähtävyys on Warwikin linna, jolla on pian ikää 1100 vuotta. Toisin kuin Skotlannin North Berwickissä, tämän linnan sijainti oli hyvin opastettu ja yksinkertaisempikin turisti pääsi ihastelemaan komiata rakennusta.
 
Upean viikonlopun jälkeen mahtavat reissut jatkuivat Chesterillä ja Liverpoolilla. Sain luokseni vieraan Suomesta, jonka kanssa lähdimme matkaan. Vaikka Walesin reissu vuokra-autolla kariutui nuorten Suomi-tyttöjen jänistykseen, ei tämän vieraani kanssa sellaista ongelmaa tullut vastaan. Tämä herra kuuluu monissa saavutuksissaan idoleihini, etenkin mitä autoiluun tulee. Häneltä löytyy 44 vuotta ajokokemusta (myös kansainvälistä ja ”vääräkätistä”) ja kolmen lähes yhtä täydellisen autoilijan (minä ja veljeni) kouluttaminen. Ei siis pienintäkään epäilystä, etteikö autoreissu kesärenkailla Manchesterin, Chesterin ja Liverpoolin ensilumilla onnistuisi.
 
Chester on varsin viehättävä 110 000 asukkaan kaupunki, joka on alun perin rakennettu roomalaisten sotilaslinnoitukseksi. Kaupungin rakennuksista iso osa on 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Keskustaa ympäröi kolme kilometriä pitkä muuri, joka kannattaa käppäillä läpi. Tällöin saa kivan käsityksen keskustasta ja sen nähtävyyksistä.

Chesterin kupeessa on Cheshire Oaks Desinget Outlets, joka on Iso-Britannian suurin merkkiliikkeiden outlet-paratiisi. Liikkeitä löytyy vajaa 150. Täältä siis saa merkkikamaa alennetuilla hinnoilla. Tosin niille, jotka ovat käyneet outleteissa Jenkeissä tai Aasiassa, tulee mainita, ettei tämän shoppailukylän hintataso ole sekoamisen arvoinen. Paikka oli silti kiva, joten jos ostokset kiinnostavat, niin sinne vain!

Liverpoolista löytyy upeita vierailun arvoisia kohteita. Katedraalin tornista avautuvat upeat näkymät kaupungin joka suuntaan.
 
Kannattaa käydä syömässä kulttikokki Jamie Oliverin ravintolassa. Sisäpiiritiedot kertoivat, että Manchesterin King Streetille avataan Jamien rafla ensi kesänä. Liverpool on tunnettu Beatlesien kotikaupunkina ja siksipä kyseistä yhtyettä ei voi välttää; sitä on kaikkialla. The Beatles Story antaa kattavan käsityksen yhtyeen tarinasta sekä kokoonpanon jäsenistä. Matkaseurani on tietysti ollut kova Beatles-fani, joten museovierailun lisäksi kävimme Cavern Clubilla, jossa Beatlesit ovat soittaneet uransa alkuaikoina. Clubia vastapäätä löytyy Cavern pub, jonka ulkoseinästä löytyvät kaikkien niiden artistien nimet, jotka ovat soittaneet clubilla vuoden 1957 jälkeen. Pubin sisällä voi katsella valokuvia, tavaroita ja esineitä, jotka ovat muistoja artistien vierailuista.
 Sataman lähellä oleva Albert Dock on alueena erittäin viehättävä ja historiallinen eikä ihme, että se kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Ja kun tilaisuus tarjoutui, päätin kokeilla ajamista Englannissa. 500 metrin kokemukseni piti sisällään:
  • hymyä ensimmäiset 30 sekuntia, jolloin ratin takana istuminen lähinnä nauratti, eikä tarvinnut murehtia mistään
  • peruuttaminen Manchesterin kotipihalta pois
  • auton tahaton sammuttaminen
  • ykkösvaihde: jee hyvin menee!
  • vaihdekepin hapuilua väärältä puolelta
  • kakkosvaihde: ei mitään ongelmaa ja tien ”väärällä puolella” ajaminen ei ole ihan hirveän vastenmielistä
  • risteys + käännös + tyylikäs parkkeeraaminen hyödyntäen kesärenkaita, auraamatonta lunta sekä liukkaita olosuhteita.
  • ehkä ensi kerralla sitten enemmän… :)

perjantai 19. marraskuuta 2010

Terkkuja Dublinista!

Oiii, tätä suosittelen lämpimästi kaikille ja tänne meinaan tulla vielä uudestaan! Muutamassa päivässä ehtii nähdä kaupunkia pintapuolisesti, mutta reissuihin, jotka suuntautuvat kaupungin ulkopuolella tai muualle Irlantiin, kannattaa varata ihan oma aikansa
 
 
 
Otimme matkaseurueeni kanssa jo Edinburghissa hyväksi havaitun Sandeman’sin kävelykierroksen, jotta kaupunki hahmottuisi kivasti ja saisi mielenkiintoista tietoa kaupungista. Kierroksen jälkeen menimme heidän suosittelemaan pubiin lounaalle ja ostimme liput illan pubikierrokselle. Kävelykierroslaiset saivat hurjan euron alennuksen ko. lipusta, sekä myös edullisemman lounaan. Pubikierroksen voi toki tehdä ominkin päin, mutta tällaisen ryhmän kanssa se on ehkä helpompaa ja samalla saa uusia kansainvälisiä tuttavuuksia. Lisäksi pubikierroslaisille on erilaisia tarjouksia ja ”ilmaisia” etuja. Irlannissa on suorastaan pakko mennä johonkin pubiin. Missään muualle ne eivät ole näin hienoja ja tunnelmallisia! Pubiruokakin sai täällä uuden merkityksen. Se oli herrrrkullista! Myös pubien mahtava livemusa on kokemisen arvoista.
 
 
Toinen must to do -juttu Dublinissa on käydä Guinnessin tehtaalla. Vaikken olutta juokaan, reissu oli mielenkiintoinen ja kannattava. Kahdeksan kerroksisella tehtaalla muun muassa näkee ohrapirtelön valmistuksen alusta loppuun, tutustuu Guinnessin historiaan vuodesta 1759 tähän päivään saakka sekä pääsee hipelöimään ohraa ja mallasta sekä maistelemaan olutta. Kierroksen hintaan (opiskelijalta 11€) kuuluu ylimmän kerroksen Gavity Baarissa yksi Guinness tai soft drink. Vaihtoehtoisesti kerrosta alempana voi jonottaa myös ”baariin”, jossa pääsee itse kaatamaan itselleen Guinnessin tuoppiin baaritiskin takana. Kannattaa kuitenkin käydä myös ylimmän kerroksen baarissa, sillä se on pyöreä, ympäriinsä lasia ja sieltä on mahtavat maisemat koko Dublinin ylle.
 
 

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Skotlannissa

Vaihtareilla on mielestäni runsaasti tilaisuuksia matkustaa vaihtoaikanaan. Esimerkiksi half term -viikolla on koko viikko vapaata. Meille Erasmus-opiskelijoille perjantait ovat vapaapäiviä, joten pidennetyt viikonloppulomat ovat mahdollisia. Minä tein lomaviikollani reissun Skotlantiin.
Reissuja suunnitellessa ja varatessa kannattaa katsastaa junat, bussit sekä lennot. Hinnat vaihtelevat huimasti firmoittain sekä riippuen matkan ajankohdasta tai siitä, kuinka ajoissa hommaa lähtee hoitamaan. Suomalaiseen systeemiin tottunut taariainen ei ihan heti tajunnut, että bussimatkan hinta voi ponnahtaa yhdessä yössä (tai muutamassa minuutissa varaustilanteesta riippuen) ylöspäin, tai sitä, että eri firmoilla on eri hinnat.

Skotlanti-reissun matkustelut sujuivat mukavasti bussilla. Manchester-Glasgow väliin tuhriintui reilu neljä tuntia, eikä hintakaan ollut yhtään hullumpi. Glasgow on asukasluvultaan Skotlannin suurin, joten ennakko-odotukset kaupungin suhteen olivat korkealla. Kaupungissa opiskelee lähes 170 000 opiskelijaa, toiseksi eniten Iso-Britannian kaupungeista Lontoon jälkeen. Kuitenkin se vähän yllätti pienuudellaan, mutta parasta Glasgowssa olivat kauniit rakennukset sekä katedraali.
Edinburgh sijaitsee Forthin vuonon rannalla ja sitä ympäröi korkeat kukkulat. Kaupungin keskusta jakaantuu vanhaan ja uuteen kaupunkiin, jotka molemmat kuuluvat nykyisin Unescon maailmanperintöluetteloon. Jos ei halua tutustua kaupunkiin itsenäisesti, tarjolla on opastettuja kierroksia joka lähtöön. On muun muassa kävely-, pubi- ja kummituskierroksia sekä hop-on, hop-off -busseja. Itse otin osaa Sandemansin rapiat kolme tuntia kestävälle kävelykierrokselle. Suosittelen! Kierros on ilmainen (tosin lopuksi on tipin paikka) ja tarjoaa erilaisen kuvan Edinburghista, näyttää sellaisia paikkoja, johon ei muuten tulisi mentyä sekä antaa hauskaa tietoa, jota ei kirjoista saa.

Vanha kaupunki on muodostunut Edinburghin linnan ympärille, joka kohoaa korkealla kukkulalla. Linnan 13 punnan sisäänpääsymaksu loi kovat odotukset vierailukohteelle, mutta tarjonta ei sinänsä päässyt häikäisemään. Upeat maisemat kaikkialle kaupunkiin ja merelle, historian havina sekä kruununkalleudet kuitenkin lämmittivät mieltä.

Teimme matkaseurueeni kanssa pikku reissun North Berwickiin. Puolen tunnin junamatkan päässä pääsee ihailemaan kaunista meren rantaa, upeaa pitkää hiekkarantaa, merestä kohoavia ”jättikiviä / pikkusaaria” ja Tantallonin linnaa. Eikä sitten sen enempää linnasta. Sen metsästyksessä nähtiin vaivaa ja olihan touhu jo aika (surku)hupaisaa. Tarkoitushan ei ollut mennä linnaan sisälle, vaan vain nähdä vilaus siitä ja ottaa valokuva. No metsästys oli sen verran menestyksekästä, ettei tässä parane kauheasti henkseleitä paukutella.
 
 
Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisimme ehdottomasti matkanneet ylämaahan. Mutta kaiken kaikkiaan minulla on mahtava, tapahtumarikas ja ikimuistoinen lomaviikko takana. Seuraavia reissuja (= Dublin, Birmingham, Wales, Liverpool, Chester ja Lontoo) odotellessa!

maanantai 1. marraskuuta 2010

Something to do and see in Manchester

Kuka sanoi, että Manchester ruma teollisuuskaupunki? Minun Manchesterini ei ainakaan ole! Tämä kaupunki on ollut positiivinen ja ihana yllätys, eivätkä tekeminen ja näkeminen lopu koskaan. Miten täällä sitten voi ja kannattaa viettää aikaa? Se riippuu luonnollisesti kunkin intresseistä, mutta tässä on jotain vinkkejä, joita voisin suositella.
Manchesterin keskustassa on hyvät ostosmahdollisuudet. Arndalesta, Primarkista ja Market Street -kävelykadusta olen maininnut jo aiemmin. Näiden välittömästä läheisyydestä löytyy myös pari suurta tavarataloa: Debenhams ja House of Fraser. Merkkiliikkeitä löytyy Kings Streetilta sekä Arndalesta ja sen takaa.

Trafford Centre on puolen tunnin bussimatkan päässä. Sinne pitää ehdottomasti lähteä käymään jos vähänkään ostokset kiinnostavat. Kauppakeskus on valtava kompleksi, josta löytyy liikkeitä laidasta laitaan, ravintoloita ja elokuvateatteri. Ostoskeskus on avattu 1998 ja se kattaa lähes kolmesataa liikettä. Trafford Centren on aluksi ehkä vähän hämmentävä. Kauppakeskuksen arkkitehtuuri jäljittelee antiikin Roomaa. Keskuksen katossa on suuri lasikupolikatto, ja joka puolella koristeena on ”marmoripylväitä”, patsaita, maalauksia ja suihkulähteitä. Ravintola-alue jakautuu erilaisiin alueisiin teemojen mukaan. Täällä pääset esimerkiksi New Yorkiin, New Orleansiin, China Towniin, Italiaan ja laivalle! Valinnanvaraa siis on. En ole vielä päättänyt onko Trafford Centre mauton, hieno vai jotain siltä väliltä. Oikeastaan ihan sama, koska sinne kannattaa kuitenkin mennä ja nauttia kaikista hyvistä palveluista saman katon alla.
 
Keskustasta kannattaa tehdä pieni kävelyretki sivummalle. Silloin näkee palan erilaista Manchesteria: hienoja siltoja, kanavia ja ajan patinoimia rakennuksia. Vanhat ”aarteet” saattavat olla vähän piilossa kulman takana, mutta kun tämän mahdollisuuden tiedostaa, on oma valinta, haluaako jäädä paitsi kivoilta kokemuksilta.
Museot ovat ilmaisia. Manchester Museum tarjoaa monipuolisesti vähän kaikkea ja näkemistä riittää vaikka pariksikin kerraksi. Didsburysta löytyy Friends of Fletcher Moss Park & Gardens, joka on pieni, mutta kaunis puisto ja kasvitieteellinen puutarha. Didsbury on muutenkin alueena siisti ja kauniisti hoidettu, joten siellä kelpaa käppäillä ja katsella paikallista asumista.
Jalkapallohuumasta jo mainitsin, mutta sitä ei voi olla sivuuttamatta täällä.

Herkullista ruokaa saa joka puolella. Keskustasta lyhyen bussimatkan päässä on Curry Mile, jossa on erilaisia etnisiä ravintoloita, enimmäkseen intialaisia. China Town on kovin pieni, eikä se mielestäni vedä vertoja esim. Manhattanin vastaavaan alueeseen. Käy kuitenkin stekkaamassa, jos kiinnostaa (erityisesti Curry Mile)! Keskustan Printworksista löytyy erilaisia ravintoloita, clubeja ja baareja. Englannissa pitäisi ainakin kerran nauttia Fish and Chipsia. Lähes jokaisesta ravintolasta ja pubista saa tilattua niitä, mutta myös nimenomaisia pikkurafloja löytyy sieltä täältä.
Jos haluaa tarkistaa menovinkkejä ja ajankohtaisia tapahtumia, niitä löytyy osoitteista: http://www.manchester.com/whatson/
Täällä on paljon konsertteja, keikkoja, teatteria, balettia, ja stand uppia. Teatterit ovat allekirjoittaneen sydäntä lähellä ja Oklahoma on tullut jo katsastettua. Odotan innolla joulukuun kolmatta, jolloin olen menossa We Will Rock You -musikaalin ensi-iltaan. Liput kannattaa hommata teatterin lippupisteestä (esim. Palace Theatre Oxford Streetillä), koska se on paikan päällä hieman halvempaa ja yksinkertaisempaa kuin netistä ostaminen. Opiskelijat saavat alennusta maanantai-torstai-näytöksistä.
 
Mikäli kirkot kiinnostavat vierailukohteena, voin omakohtaisesti vinkata ainoastaan Manchesterin katedraalia. Hauskana yksityiskohtana sieltä löytyy pala Suomen Manchesteria.
 
1870-luvulla valmistunut kaupungintalo kannattaa tsekata vuorokaudenajasta riippumatta, mutta erityisesti illan valaistuksessa rakennuksen kellotorni muistuttaa etäisesti Lontoon Iso Beniä.  Pimeällä useat kaupungin kohteet saavat uuden ilmeen, kun ne on valaistu.